Olen aiemmassa postauksessa kirjoittanutkin seurojen ja yhdistysten tärkeydestä Lappajärvellä. Samaisessa postauksessa kerroinkin, että Aisapari kyseli ihmisiltä tämän kesän Farmari-näyttelyssä, kuuluvatko he yhdistyksiin tai järjestöihin. Tästä sain kipinän kysyä samaa asiaa myös Lappajärven markkinakyselyn yhteydessä. Minua kiinnosti, ovatko lappajärveläiset keskimäärin aktiivisempia järjestötoiminnassa, ja mitä vaikutusta yhdistykseen tai seuraan kuulumisella mahtaisi olla siihen, millaiseksi Lappajärven yhteishenki koetaan.
Tulokset olivat todella mielenkiintoisia. Lappajärveläisistä vastaajista n. 60% kuului vähintään yhteen järjestöön, seuraan tai yhdistykseen. Kesämökkiläisten luku oli hieman alle 50% ja vieraspaikkakuntalaisten 44%. Vertailussa lappajärveläiset siis kuuluivat huomattavasti muita useammin järjestöihin. Peräti 42% lappajärveläisistä kuului useampaan kuin yhteen järjestöön tai yhdistykseen. Mökkiläisten vastaava luku oli 24% ja vieraspaikkakuntalaisten 23%. Erot ovat merkittäviä lappajärveläisten eduksi. On upea asia, että niin moni lappajärveläinen on aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa.
Kun järjestö- ja seuratoimintaa tarkkailtiin ikäryhmien mukaan, olivat luvut pääasiassa rohkaisevia. Alle 18-vuotiaista vastaajista 80% kuului yhteen tai useampaan seuraan tai järjestöön. 31-50-vuotiaiden ikähaarukassa luku oli kaikista ikäryhmistä korkein, yli 84%. 51-60-vuotiaista järjestötoimintaan kuului lähes 54% ja 61-75-vuotiaista 60%. Yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä luku oli 70%, mikä on todella positiivista: aktiivinen järjestötoiminta voi ennaltaehkäistä vanhusten syrjäytymistä.
Suuri huolenaihe on kuitenkin 18-30-vuotiaiden ikäryhmä, josta vain 16,7% ilmoitti kuuluvansa yhteen tai useampaan järjestöön tai seuraan. Luku on muihin ikäryhmiin verrattuna todella alhainen. Jos nuorten aikuisten sukupolvi puuttuu järjestötoiminnasta lähes kokonaan, on vaarana tulevaisuudessa toiminnan hiipuminen sukupolvikuilun vuoksi. Järjestöjen, seurojen ja yhdistysten olisikin hyvä tahoillaan pohtia, miksi nuorten aikuisten sukupolvi jättäytyy toiminnan ulkopuolelle. Vielä olennaisempaa olisi kehittää yhdistystoimintaa sellaiseen suuntaan, joka kiinnostaisi myös 18-30-vuotiaita. Potentiaalisista ratkaisuista keskustellaan varmasti Lappajärvellä Taavintuvalla 26.9. järjestettävässä yhdistysten illassa.
Millaiseksi sitten järjestöihin ja seuroihin kuuluvat kokevat Lappajärven yhteishengen? Vastaukset olivat hieman yllättäviä. Lappajärven henkeä hyvänä pitävistä yli 62% ilmoitti kuuluvansa vähintään yhteen järjestöön. Niistä vastaajista, joiden mielestä Lappajärvellä ei ole hyvä henki, yli 68% kuului järjestöön. Niistä vastaajista, jotka eivät osanneet sanoa mielipidettään Lappajärven hengestä, yli 62% ei kuulunut yhteenkään järjestöön tai seuraan. Tästä voidaan siis päätellä, että järjestöihin kuuluminen lisää varmempaa käsitystä Lappajärven hengestä - sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti