Blogirintamalla on ollut luvattoman hiljaista lähiaikoina. Syitä siihen on monia: uusi Lappajärven palvelunettisivusto ja sen suunnittelu, sekä erinäisten tempausten ja tapahtumien suunnittelu on vienyt hanketyöntekijää suuntaan jos toiseenkin. Kaksi viikkoa sitten olin kuuntelemassa kunnanhallituksen järjestämiä kyläkierroksia. Halusin kuulla, millaisista aiheista kuntalaiset ovat kiinnostuneita, jotta Virtaa Lappajärvelle-hanke voisi hyödyntää kuntalaisten ajatuksia ja toiveita mahdollisuuksien mukaan omassa toiminnassaan. Kyläkierroksilla käytiinkin hyvää ja mielenkiintoista keskustelua. Jokaisena iltana puhuttiin kuntaliitosselvityksistä ja sote-asioista, jotka luonnollisesti koskettavat kaikkia kuntalaisia. Tilaisuudet olivat kuitenkin keskenään melko erityyppisiä. Olikin erityisen ilahduttavaa, että varsinkin Länsirannan ja Itäkylän tilaisuuksissa puitiin varsin käytännönläheisiä aiheita.
Länsirannan illassa keskusteltiin mm. nopeusrajoituksista. Länsirannantiellä ajetaan, varsinkin koulun kohdalla, liian kovaa. Illan keskustelu oli hyvä esimerkki siitä, miten suunsa avaamalla voi vaikuttaa: siltä seisomalta päätettiin selvittää, olisiko Ollin 60 km/h-rajoitus syytä siirtää Länsirannan koulun kohdalle. Aloite asiasta on jo kuulemma tehty muutama vuosi takaperin, mutta paperi lienee jäänyt Liikenneviraston tai jonkin muun asiaa hoitavan tahon pöydälle.
Länsirannalla puhuttiin myös viemäröinnistä ja muista asumiseen liittyvistä asioista. Kunnalla on valmis viemäröinnin yleissuunnitelma Länsirannalle, mutta rahat pitäisi löytää. Tämänhetkinen ollako-vaiko-eikö-olla-tilanne on kestämätön. Haja-asutuksen jätevesiin liittyvä lainsäädäntö ja jätevesijärjestelmien uusiminen ovat isoja kysymyksiä jokaiselle länsirantalaiselle. Kunnan viemäröinnistä tarvitaan periaatepäätös suuntaan tai toiseen sekä karkea aikataulu, jos viemäröinti toteutuu. Se on selvää, että viemäröinti vaikuttaisi varmasti positiivisesti Länsirannan houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Muuttohalukkuutta alueelle olisikin, mutta viemärin puutteen lisäksi tontteja, taloja ja asuntoja on kaupan vain vähän. Kylien elinehto on uusien asukkaiden onnistunut houkuttelu, joten Länsirannalla kaivataan tehokasta tonttien ja myyntiin laitettavien vanhojen talojen kartoitusta ja markkinointia.
Itäkylässä tontti- ja viemäriasiat ovatkin paremmalla tolalla. Hankkeilla on saatu aikaan mm. tonttien kartoitusta ja viemäri. Vaikka viemärikysymys onkin hiertänyt kunnan ja Itäkylän suhteita, on asiasta nyt tehty päätös Vaasan hallinto-oikeudessa. Kyläkierroksella olin aistivani, että sekä itäkyläläiset että kunta ovat nyt valmiita katsomaan yhdessä eteenpäin. Viemärin ja tonttipörssin lisäksi mm. yleisen kyläaktiivisuuden, kyläkaupan ja pankkipalveluiden vuoksi Itäkylä näyttäytyy malliesimerkkinä siitä, miten pienistä kylistä saadaan houkuttelevia asuinpaikkoja. Itäkylän kyläkierroksella puhuttiinkin onnistuneista hankkeista. Kunnanhallituksen periaatepäätös hankkeiden tilapäisestä rahoituksesta helpottaa omalta osaltaan hankkeiden viemistä eteenpäin. Tätä periaatepäätöstä voisivat hyödyntää myös muut kylät, jos uusia hankkeita kehitellään.
Kirkonkylän kyläkierroksella kuntalaiset loistivat poissaolollaan. Se on sääli, koska Kirkonkylä kaipaa piristystä. Kirkonkylän yleisilme muistuttaa, erästä yrittäjää lainatakseni, entistä DDR:ää. Järvimäisyys puuttuu kokonaan. Elinvoimainen, virkeä ja aktiivinen Kirkonkylä takaisi sekä kuntalaisten, kesämökkiläisten että matkailijoiden parempaa viihtymistä alueellamme. Onko kuitenkin niin, ettei Kirkonkylän väki jaksa kiinnostua yhteisistä asioista? Ihmetellessäni kuntalaisten totaalista poissaoloa Kirkonkylän tilaisuudesta sain kuulla, ettei Kirkonkylän tilaisuuksiin koskaan tule yhtä tai kahta ihmistä enempää. Länsirannan ja Itäkylän tilaisuudet kuitenkin osoittavat, että kyläkierroksille kannattaa osallistua. Tilaisuuksissa saa kysellä päättäjiltä arkisistakin asioista: esimerkiksi Itäkylässä puhuttiin koulun pihan valaistuksesta ja maisemanraivauksesta. Varmasti vastaavanlaisia asioita olisi hyvä puida myös Kirkonkylällä, mutta jos suutaan ei avaa, eivät asiat myöskään muutu. Kirkonkyläläisten on turha valittaa avoimmuuden puutteesta kunnassa, jos varta vasten heitä järjestettyihin tilaisuuksiin ei tule väkeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti