Vuoden verran Virtaa Lappajärvelle

Joulu kolkuttelee ovelle, vuosi 2013 lähestyy loppuaan. Onkin hyvä aika pohdiskella, mitä kaikkea Virtaa Lappajärvelle-hankkeen ensimmäiseen vuoteen on mahtunut, ja mitä tuleman pitää.

Kokonaisuudessaan kulunut vuosi on ollut tapahtumarikasta aikaa. Virtaa Lappajärvelle-hanke starttasi liikkeelle tämän vuoden maaliskuussa. Hankkeen vauhdikasta käynnistymistä helpotti lappajärveläisten yrittäjien ja yhdistysten oma aktiivisuus: hanketta oli odotettu jo monta vuotta, ja sen suunnittelussa mukanaolleet olivat jo valmiiksi sitoutuneita hankkeen tavoitteisiin. Keskustelukanavat olivat siis automaattisesti auki kaikkiin hankkeen kohderyhmiin. Tärkeää taustatyötäkin oli jo tehty runsaasti: hanketyöntekijä sai heti käsiinsä aiemmin tehtyjen kyselyiden tuloksia ja Virtaa Lappajärvelle-hankkeen tavoitteita sivuavien, aiempien hankkeiden raportteja. Niinpä alkuselvityksiin ei kulunut liikaa aikaa, vaan työ kohderyhmien kanssa päästiin aloittamaan heti.

Lappajärveläisten yrittäjien kanssa yhteistyö on toiminut erinomaisesti. Lappajärveläiset yrittäjät tukevat toisiaan ja ovat aidosti kiinnostuneita kotikuntamme kehittämisestä. Niin paikallinen yrittäjäjärjestö kuin yksittäisetkin yrittäjät ovat omalla panoksellaan helpottaneet hankkeen edistymistä. Yrittäjien kanssa on ollut inspiroivaa suunnitella ja toteuttaa erilaisia tapahtumia, joista viimeisin esimerkki oli yli 400 osallistujaa kerännyt Lappajärven Joulurieha Koskikievarissa. 

Lappajärven Jouluriehan tunnelmia 14.12.2013

Lappajärveläisten palveluyritysten asiakaspalveluosaamista on lähdetty kehittämään laajemmalla asiakaspalvelutempauksella. Kuntalaisten mielipiteitä lappajärveläisestä asiakaspalvelusta on kartoitettu netti- ja paperikyselyllä, ja Marco Bjurströmin ja Ritva Enäkosken tähdittämään asiakaspalveluseminaariin osallistui lähes 100 henkilöä. Keväällä 2014 käymme läpi yhdessä yrittäjien kanssa kuntalaisten palautetta ja kehitämme asiakaspalveluosaamista myös työpajatoiminnan kautta. 

Asiakaspalveluseminaari 26.11.2013   

Virtaa Lappajärvelle-hanke tulee järjestämään jatkoa "Pysyykö Lappajärven elinkeinoelämä pinnalla"-keskustelutilaisuudelle, jossa yrittäjät hahmottelivat erilaisia tulevaisuuskuvia ja lähtivät suunnittelemaan käytännön toimia lappajärveläisen elinkeinoelämän kehittämiseksi. Idea meteoriittijärven tehokkaammasta hyödyntämisestä matkailumarkkinoinnissa on jo saanut huomattavaa ilmaa siipiensä alle: Kraatterijärvi-teemasta tulemme varmasti kuulemaan lisää vuoden 2014 puolella.

Pienryhmä pui SWOT-analyysiä "Pysyykö Lappajärven elinkeinoelämä pinnalla?"-keskustelutilaisuudessa 6.8.2013

Lappajärveläiset yhdistykset ovat myös lähteneet innolla liikkeelle Virtaa Lappajärvelle-hankkeen toimintaan. Lappajärven Yhdistysten iltaan osallistui syyskuussa yli 50 henkilöä - jopa enemmän, kuin Kauhavan vastaavaan tilaisuuteen. Yhdistysten illassa keskusteltiin monesta yhdistyksiä koskettavasta aiheesta, mutta päällimmäiseksi kysymykseksi jäi nuorten houkuttelu yhdistystoiminnan pariin. 

Yhdistysten ilta veti Taavintuvan täyteen 26.9.2013

Seuraavia askelia on jo otettu yhdistysten nuorisoteeman osalta: torstaina 16.1.2014 klo 16 yhdistykset kokoontuvat uudelleen Taavintuvalle, ja tällä kertaa tarkoituksena on luoda avointa dialogia lappajärveläisten nuorten ja yhdistysten välille. Selvitetään siis, mitä nuoret toivovat, ja miten yhdistykset voisivat vastata nuorten toiveisiin. Hyvään alkuun on jo päästy, koska Lasten ja Nuorten Toimintaviikoilla lappajärveläisille yläaste- ja lukioikäisille tytöille järjestettiin teemailtoja MLL:n, 4H:n, kasvatusohjaajan ja Etsivä-Nuorisotyön toimesta. Onnistuneet tapahtumat osoittivat, että lapset ja nuoret lähtevät kyllä mukaan toimintaan, kun siitä tehdään mielekästä ja kiinnostavaa.

Lapsille järjestettiin puuhaa Tarvolan peuhapäivässä 28.7.2013

Yksi Virtaa Lappajärvelle-hankkeen keskeisimmistä tavoitteista on lappajärveläisen viestinnän kehittäminen. Tieto pitää saada kulkemaan. Tällä hetkellä yli 430 henkilöä seuraa Virtaa Lappajärvelle-hankkeen facebook-viestintää. Hankkeen facebook-sivulla tiedotetaan Lappajärven tapahtumista ja kuulumisista lähes päivittäin, ja facebook-viestinnän kattavuus on parhaimpina viikkoina yltänyt jopa lähelle tuhatta yksittäistä käyttäjää. Monet yhdistykset ja yrittäjät käyttävätkin hankefacebookia oman viestintänsä ohella. Kannustaisinkin lappajärveläisiä toimijoita lähestymään hankefacebookia vieläkin aktiivisemmin: Virtaa Lappajärvelle-facebook-sivu pyrkii tarjoamaan mahdollisimman kattavaa tietoa lappajärveläisista tapahtumista tasapuolisesti, ja omaa näkyvyyttä hankkeen facebookissa voi parantaa olemalla itse mahdollisimman aktiivinen hankkeen suuntaan.

www.lappajarvi-info.fi

Virtaa Lappajärvelle-hankkeen suurin haaste ensi vuodelle on Lappajärvi-info-nettisivuston kehittäminen ja sen lopullinen "läpilyöminen". Lappajärvi-info on tiedonjakofoorumi, jossa saavat nettinäkyvyyttä kaikki lappajärveläiset toimijat yrityksistä yhdistyksiin. Lappajärvi-infon tapahtumakalenteri ja Ilmoitukset-palsta tarjoavat kuntalaisille erinomaisen viestintäkanavan. Yrittäjistä koostuvan työryhmän kanssa suunniteltu Lappajärvi-info näki päivänvalon viime viikolla, ja monet yrittäjät ovatkin jo lähteneet käyttämään sivustoa tiedonjakokanavana. Koska nettisivusto on luonteeltaan interaktiivinen, on lappajärveläisten omalla aktiivisuudella huomattava merkitys sivuston tulevaisuudelle. Lappajärvi-info tulee lyömään itsensä läpi viestintävälineenä vain, jos lappajärveläiset toimijat lähtevät sitä itse aktiivisesti kasvattamaan ja kehittämään. Tämä koskee ensisijaisesti yrittäjiä ja yhdistyksiä, mutta myös yksittäisiä kuntalaisia. Tieto kulkee Lappajärvi-infossa vain, jos sitä sinne aktiivisesti syötetään. 

Vuosi 2014 on Lappajärvellä ja muualla Järviseudulla asumisen ja elämisen teemavuosi. Virtaa Lappajärvelle-hanke tulee pohtimaan lappajärveläiseen asumiseen ja elämiseen liittyviä kysymyksiä, ja tuottamaan Vetovoimainen Järviseutu-hankkeen kanssa asumisen ja elämisen teematapahtuman Lappajärven kesämarkkinoiden yhteyteen. Nyt on siis kaikkien lappajärveläisten toimijoiden hyvä alkaa pohtia Lappajärvellä asumiseen liittyviä voimatekijöitä: miten saamme houkuteltua lisää väkeä Lappajärvelle? Miksi täällä on hyvä asua? Miten voimme pitää kotiseudustamme parempaa huolta? Miten saamme palvelut säilymään? Virtaa Lappajärvelle-hanke tulee painottamaan omassa viestinnässään lappajärveläistä osaamista ja yritteliäisyyttä, sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta. Näitä Lappajärven historiasta tuttuja piirteitä tulee vaalia ja tuoda esiin entistä enemmän, nykypäivän kuntalaisia koskettavalla tavalla. Erityisesti hanketta kiinnostaa avoin dialogi eri-ikäisten kuntalaisten kanssa: mukaan kotikunnan puolestapuhumiseen pitää saada lapsia, nuoria, aikuisia ja iäkkäämpiäkin sukupolvia. Yhdessä olemme enemmän.

Virtaa Lappajärvelle-hanke kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille Lappajärven ystäville Rauhallista Joulua ja Onnellista, Inspiroivaa Uutta Vuotta 2014!

Vastaa Lappajärven asiakaspalvelukyselyyn!

Ensi viikolla Virtaa Lappajärvelle-hanke aloittaa asiakaspalvelutempauksen Lappajärvellä. Tempauksen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta laadukkaan asiakaspalvelun merkityksestä ja tuoda lappajärveläisille toimijoille keinoja parantaa omaa asiakaspalveluaan. Tempaus käynnistyy tiistaina 26.11.2013 Kivitipussa järjestettävässä seminaarissa, jota tähdittävät maamme asiakaspalvelukoulutuksen huiput, Ritva Enäkoski ja Marco Bjurström. Seminaarin jälkeisiksi toimenpiteiksi järjestetään työpajoja, joissa pureudutaan asiakaspalvelun haasteisiin konkreettisella tasolla. Tähtäimessä on kesäkausi 2014, jonka lopulla valitaan "Lappajärven paras asiakaspalvelu" kesällä järjestettävän yleisöäänestyksen perusteella.

Tärkeänä osana laajempaa asiakaspalvelutempausta on kuntalaisten palaute lappajärveläisestä asiakaspalvelusta jo nyt, tempauksen alkaessa. Tarvitsemme Sinun mielipiteitäsi, joten Virtaa Lappajärvelle-hanke on laatinut lyhyen kyselyn. Missä olet saanut Lappajärvellä erinomaista palvelua? Kenen palvelussa olisi korjaamisen varaa? Mikä on hyvässä asiakaspalvelussa mielestäsi tärkeää? Näihin kysymyksiin pääset vastaamaan allaolevasta linkistä! 

Pääset vastaamaan asiakaspalvelukyselyyn ensi viikon alusta alkaen myös kunnan virastotalolla, Koskikievarissa ja Osuuskaupassa!

Kunnanhallituksen kyläkierroksista

Blogirintamalla on ollut luvattoman hiljaista lähiaikoina. Syitä siihen on monia: uusi Lappajärven palvelunettisivusto ja sen suunnittelu, sekä erinäisten tempausten ja tapahtumien suunnittelu on vienyt hanketyöntekijää suuntaan jos toiseenkin. Kaksi viikkoa sitten olin kuuntelemassa kunnanhallituksen järjestämiä kyläkierroksia. Halusin kuulla, millaisista aiheista kuntalaiset ovat kiinnostuneita, jotta Virtaa Lappajärvelle-hanke voisi hyödyntää kuntalaisten ajatuksia ja toiveita mahdollisuuksien mukaan omassa toiminnassaan. Kyläkierroksilla käytiinkin hyvää ja mielenkiintoista keskustelua. Jokaisena iltana puhuttiin kuntaliitosselvityksistä ja sote-asioista, jotka luonnollisesti koskettavat kaikkia kuntalaisia. Tilaisuudet olivat kuitenkin keskenään melko erityyppisiä. Olikin erityisen ilahduttavaa, että varsinkin Länsirannan ja Itäkylän tilaisuuksissa puitiin varsin käytännönläheisiä aiheita. 

Länsirannan illassa keskusteltiin mm. nopeusrajoituksista. Länsirannantiellä ajetaan, varsinkin koulun kohdalla, liian kovaa. Illan keskustelu oli hyvä esimerkki siitä, miten suunsa avaamalla voi vaikuttaa: siltä seisomalta päätettiin selvittää, olisiko Ollin 60 km/h-rajoitus syytä siirtää Länsirannan koulun kohdalle. Aloite asiasta on jo kuulemma tehty muutama vuosi takaperin, mutta paperi lienee jäänyt Liikenneviraston tai jonkin muun asiaa hoitavan tahon pöydälle. 

Länsirannalla puhuttiin myös viemäröinnistä ja muista asumiseen liittyvistä asioista. Kunnalla on valmis viemäröinnin yleissuunnitelma Länsirannalle, mutta rahat pitäisi löytää. Tämänhetkinen ollako-vaiko-eikö-olla-tilanne on kestämätön. Haja-asutuksen jätevesiin liittyvä lainsäädäntö ja jätevesijärjestelmien uusiminen ovat isoja kysymyksiä jokaiselle länsirantalaiselle. Kunnan viemäröinnistä tarvitaan periaatepäätös suuntaan tai toiseen sekä karkea aikataulu, jos viemäröinti toteutuu. Se on selvää, että viemäröinti vaikuttaisi varmasti positiivisesti Länsirannan houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Muuttohalukkuutta alueelle olisikin, mutta viemärin puutteen lisäksi tontteja, taloja ja asuntoja on kaupan vain vähän. Kylien elinehto on uusien asukkaiden onnistunut houkuttelu, joten Länsirannalla kaivataan tehokasta tonttien ja myyntiin laitettavien vanhojen talojen kartoitusta ja markkinointia.

Itäkylässä tontti- ja viemäriasiat ovatkin paremmalla tolalla. Hankkeilla on saatu aikaan mm. tonttien kartoitusta ja viemäri. Vaikka viemärikysymys onkin hiertänyt kunnan ja Itäkylän suhteita, on asiasta nyt tehty päätös Vaasan hallinto-oikeudessa. Kyläkierroksella olin aistivani, että sekä itäkyläläiset että kunta ovat nyt valmiita katsomaan yhdessä eteenpäin. Viemärin ja tonttipörssin lisäksi mm. yleisen kyläaktiivisuuden, kyläkaupan ja pankkipalveluiden vuoksi Itäkylä näyttäytyy malliesimerkkinä siitä, miten pienistä kylistä saadaan houkuttelevia asuinpaikkoja. Itäkylän kyläkierroksella puhuttiinkin onnistuneista hankkeista. Kunnanhallituksen periaatepäätös hankkeiden tilapäisestä rahoituksesta helpottaa omalta osaltaan hankkeiden viemistä eteenpäin. Tätä periaatepäätöstä voisivat hyödyntää myös muut kylät, jos uusia hankkeita kehitellään.

Kirkonkylän kyläkierroksella kuntalaiset loistivat poissaolollaan. Se on sääli, koska Kirkonkylä kaipaa piristystä. Kirkonkylän yleisilme muistuttaa, erästä yrittäjää lainatakseni, entistä DDR:ää. Järvimäisyys puuttuu kokonaan. Elinvoimainen, virkeä ja aktiivinen Kirkonkylä takaisi sekä kuntalaisten, kesämökkiläisten että matkailijoiden parempaa viihtymistä alueellamme. Onko kuitenkin niin, ettei Kirkonkylän väki jaksa kiinnostua yhteisistä asioista? Ihmetellessäni kuntalaisten totaalista poissaoloa Kirkonkylän tilaisuudesta sain kuulla, ettei Kirkonkylän tilaisuuksiin koskaan tule yhtä tai kahta ihmistä enempää. Länsirannan ja Itäkylän tilaisuudet kuitenkin osoittavat, että kyläkierroksille kannattaa osallistua. Tilaisuuksissa saa kysellä päättäjiltä arkisistakin asioista: esimerkiksi Itäkylässä puhuttiin koulun pihan valaistuksesta ja maisemanraivauksesta. Varmasti vastaavanlaisia asioita olisi hyvä puida myös Kirkonkylällä, mutta jos suutaan ei avaa, eivät asiat myöskään muutu. Kirkonkyläläisten on turha valittaa avoimmuuden puutteesta kunnassa, jos varta vasten heitä järjestettyihin tilaisuuksiin ei tule väkeä. 

Markkinakyselyn tuloksista, osa 2: järjestöihin ja yhdistyksiin kuuluminen Lappajärvellä

Olen aiemmassa postauksessa kirjoittanutkin seurojen ja yhdistysten tärkeydestä Lappajärvellä. Samaisessa postauksessa kerroinkin, että Aisapari kyseli ihmisiltä tämän kesän Farmari-näyttelyssä, kuuluvatko he yhdistyksiin tai järjestöihin. Tästä sain kipinän kysyä samaa asiaa myös Lappajärven markkinakyselyn yhteydessä. Minua kiinnosti, ovatko lappajärveläiset keskimäärin aktiivisempia järjestötoiminnassa, ja mitä vaikutusta yhdistykseen tai seuraan kuulumisella mahtaisi olla siihen, millaiseksi Lappajärven yhteishenki koetaan.

Tulokset olivat todella mielenkiintoisia. Lappajärveläisistä vastaajista n. 60% kuului vähintään yhteen järjestöön, seuraan tai yhdistykseen. Kesämökkiläisten luku oli hieman alle 50% ja vieraspaikkakuntalaisten 44%. Vertailussa lappajärveläiset siis kuuluivat huomattavasti muita useammin järjestöihin. Peräti 42% lappajärveläisistä kuului useampaan kuin yhteen järjestöön tai yhdistykseen. Mökkiläisten vastaava luku oli 24% ja vieraspaikkakuntalaisten 23%. Erot ovat merkittäviä lappajärveläisten eduksi. On upea asia, että niin moni lappajärveläinen on aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa.

Kun järjestö- ja seuratoimintaa tarkkailtiin ikäryhmien mukaan, olivat luvut pääasiassa rohkaisevia. Alle 18-vuotiaista vastaajista 80% kuului yhteen tai useampaan seuraan tai järjestöön. 31-50-vuotiaiden ikähaarukassa luku oli kaikista ikäryhmistä korkein, yli 84%. 51-60-vuotiaista järjestötoimintaan kuului lähes 54% ja 61-75-vuotiaista 60%. Yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä luku oli 70%, mikä on todella positiivista: aktiivinen järjestötoiminta voi ennaltaehkäistä vanhusten syrjäytymistä. 

Suuri huolenaihe on kuitenkin 18-30-vuotiaiden ikäryhmä, josta vain 16,7% ilmoitti kuuluvansa yhteen tai useampaan järjestöön tai seuraan. Luku on muihin ikäryhmiin verrattuna todella alhainen. Jos nuorten aikuisten sukupolvi puuttuu järjestötoiminnasta lähes kokonaan, on vaarana tulevaisuudessa toiminnan hiipuminen sukupolvikuilun vuoksi. Järjestöjen, seurojen ja yhdistysten olisikin hyvä tahoillaan pohtia, miksi nuorten aikuisten sukupolvi jättäytyy toiminnan ulkopuolelle. Vielä olennaisempaa olisi kehittää yhdistystoimintaa sellaiseen suuntaan, joka kiinnostaisi myös 18-30-vuotiaita. Potentiaalisista ratkaisuista keskustellaan varmasti Lappajärvellä Taavintuvalla 26.9. järjestettävässä yhdistysten illassa.

Millaiseksi sitten järjestöihin ja seuroihin kuuluvat kokevat Lappajärven yhteishengen? Vastaukset olivat hieman yllättäviä. Lappajärven henkeä hyvänä pitävistä yli 62% ilmoitti kuuluvansa vähintään yhteen järjestöön. Niistä vastaajista, joiden mielestä Lappajärvellä ei ole hyvä henki, yli 68% kuului järjestöön. Niistä vastaajista, jotka eivät osanneet sanoa mielipidettään Lappajärven hengestä, yli 62% ei kuulunut yhteenkään järjestöön tai seuraan. Tästä voidaan siis päätellä, että järjestöihin kuuluminen lisää varmempaa käsitystä Lappajärven hengestä - sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä. 

Markkinakyselyn tuloksista, osa 1: Lappajärven yhteishengestä

Viime viikon Järviseudun Sanomissa oli juttu Lappajärven markkinoilla tehdystä kyselystä. Koska kyselyn tarkemmat tulokset ovat kiinnostaneet niin monia, ajattelin avata niitä näin hankeblogin välityksellä. Kyselyssä siis kartoitettiin Lappajärven yhteishenkeä, vastaajien kuulumista järjestöihin ja seuroihin sekä vastaajien valmiutta tukea paikallisia yrityksiä. Lisäksi tiedusteltiin vastaajilta, millaisia palveluita Lappajärvelle toivottaisiin. Vastaajat jaoteltiin sen mukaan, olivatko vastaajat lappajärveläisiä, kesämökkiläisiä vai vieraspaikkakuntalaisia. Myös ikäjakauma otettiin huomioon. Tässä blogipostauksessa käsitellään kyselyn ensimmäistä osaa, jossa kysyttiin vastaajilta mielipidettä Lappajärven yhteishengestä.

Kaikista vastaajista n. 76% piti Lappajärven yhteishenkeä hyvänä. Huipputulos, siis! Lappajärveläisistä vastaajista henkeä piti hyvänä 73%, kesämökkiläisistä peräti 86% ja ulkopaikkakuntalaisista 73%. Vastaajat, jotka eivät pitäneet Lappajärven henkeä hyvänä, olivat pääasiassa lappajärveläisiä, joista lähes 11% ei pitänyt yhteishenkeä hyvänä. 11% ei sinänsä ole kovinkaan suuri luku, mutta verrattuna muihin vastaajiin se näyttääkin hieman isommalta. Kesämökkiläisistä nimittäin vain hieman yli 1% ja ulkopaikkakuntalaisista alle 1% ei pitänyt Lappajärven henkeä hyvänä. Kymmenessä ja yhdessä prosentissa on vissi ero.

Hanketyötä tehdessäni olen usein kuullut moneltakin eri taholta, että Lappajärven yhteishenkeä nakertavat vanhempien ikäpolvien väliset kiistat. Siksi tarkastelinkin mielenkiinnolla lappajärveläisten vastaajien ikäjakaumaa verrattuna siihen, mitä he ajattelivat Lappajärven hengestä. 

Lappajärveläisistä vastaajista alle 18-vuotiaiden ikäryhmä oli myönteisin Lappajärven hengen suhteen. Myös 51-60-vuotiaiden ryhmässä oli paljon sellaisia vastaajia, jotka pitivät Lappajärven henkeä hyvänä. Kielteisimmät lappajärveläiset löytyivät hieman yllättäen 31-50-vuotiaiden ikähaarukasta. Heistä peräti 15,6% ei pitänyt Lappajärven henkeä hyvänä. Kuitenkin tässäkin ikäryhmässä positiivisesti Lappajärven henkeen suhtautui hieman yli 65% vastaajista. Se on erinomainen tulos.

Kun lappajärveläisten vastaajien ikäjakaumia tarkasteltiin alle 50-vuotiaiden ja yli 51-vuotiaiden ryhminä, 51-vuotiaiden ja sitä vanhempien vastaajien ikäryhmä antoi 3 prosenttiyksikköä enemmän vastauksia, joissa Lappajärven henkeä ei pidetty hyvänä. Ero ei kuitenkaan ole niin merkittävä, että siitä voitaisiin päätellä Lappajärven yhteishengen riippuvan vain ja ainoastaan vanhempien ikäpolvien kiistoista: jo pelkästään edellä mainitut, 31-50-vuotiaiden ikähaarukan tulokset, puhuvat puolestaan.

Millaiset asiat Lappajärven yhteishenkeä sitten hiertävät? Sitä ei lomakkeessa suoraan kysytty, mutta moni vastaaja kirjoitti mielipiteensä paperille tai kertoi siitä suullisesti. Se on hyvä asia. Pienellä paikkakunnalla ei ole varaa eripuraisuuteen, joten hankalien asioiden on hyvä antaa tuulettua.

Monet vastaajat, jotka eivät pitäneet Lappajärven henkeä hyvänä, mainitsivat Lappajärven yhteishengen puuttumisen syyksi kylien väliset riidat. Erityisesti Itäkylän eriytyminen muista Lappajärven kylistä puhutti vastaajia: tämä näkyi sekä itäkyläläisten että muiden kylien edustajien vastauksissa. Itäkylän vastaajista monet pitivät kyllä oman kylänsä henkeä hyvänä, mutta kyseenalaistivat muun kunnan alueen hengen. Muiden kylien vastaajat taas kantoivat epäilystä ja huolta siitä, aikooko Itäkylä kenties jättää Lappajärven. Nämä ovat isoja asioita, vakaviakin.   

Mitä tästä kaikesta pitäisi päätellä? Päällimmäisenä asiana toki toivoisin, että mahdollisimman moni keskittyisi näkemään sen todella suuren osan lappajärveläisistä, 73 prosenttia, joka pitää yhteishenkeämme hyvänä. 73% on suuri luku ja ylpeyden aihe. Mutta koska aina on petrattavaa ja koska meitä erottavat asiat ovat melko vakavia, pohdiskelkaamme myös syitä siihen, miksi aika moni meistä ei Lappajärven henkeä ihaile, tai on vähintäänkin siitä huolissaan. 

Kyselen usein hanketyön lomassa ihmisten mietteitä paikkakunnan asioista ja kuulen todella usein puhetta kateudesta. Samaa tarinaa kuulin myös markkinakyselyä tehdessä, ihmisten kanssa jutellessa. Kateudessa on sellainen mielenkiintoinen seikka, että riippuen siitä, kenen kanssa puhuu, se kateuteen syyllinen osapuoli on aina "joku toinen". Kukaan ei koskaan myönnä itse olevansa kateellinen. Siksi onkin omituista, että kateuskorttia viljellään täällä niin runsaasti. Ovatko kaikki tosiaan toisilleen kateellisia? Itse uskon, että kateudesta puhumisen taustalla häärii synkempi peikko. Sen nimi on pelko.

Lappajärvi on pieni paikkakunta. Väestömäärä on romahtanut. 1940-luvulla lappajärveläisiä oli hurjat 6700 henkeä. Vielä 1980-luvun alussa lappajärveläisiä oli yli neljä ja puoli tuhatta. Nyt meitä on vain reilut 3000 henkeä. Kuntauudistus tulee. Väki ikääntyy. Luulen, että meitä kaikkia toisinaan mietityttää, mitä meille oikein käy. Ja kun pelkää, on vaikeaa olla positiivinen. Pelko luikertelee sieluun ja sydämeen. On helppo syyttää vastoinkäymisistä suurta maailmaa tai vaikka naapuria. On helppo syyttää omista menetyksistä toisen menestystä. Se tie ei kuitenkaan koskaan johda mihinkään. Pelko ei houkuttele uusia asukkaita, pelko ei myy tontteja, pelko ei rohkaise uusia yrittäjiä. Siksi meidän pitäisi yhä enemmän keskittyä keksimään uudenlaisia ratkaisuja ongelmiimme ja pohtia tosissaan, miten saamme asiat muuttumaan. Jos naapurikylällä menee hyvin, on meidän kateellisen jurottamisen sijaan syytä pysähtyä tarkastelemaan, mitä siellä tehdään oikein. Otetaan oppia toisiltamme, levitetään osaamista laajemmalle ja keskitytään positiiviseen yhdessä tekemiseen.

Toki se on helpommin sanottu kuin tehty. Vaatii aikamoista luonteenlujuutta istua vaikkapa menestyneen naapurin juttusille ja kysellä, miten maatilan onnistunut sukupolvenvaihdos tehdään. Vaatii tietynlaista nöyryyttä pyytää toiselta yhdistykseltä tai seuralta vinkkejä onnistuneen hankehakemuksen tekoon - mutta sen pitäisi voida olla mahdollista. Siksi toivoisi, että raja-aidat välillämme olisivat mahdollisimman matalia, että apua ja neuvoja olisi helposti saatavilla. Myös kunnalla pitäisi olla vahva rooli eri toimijoiden välisen yhteistyön helpottamisessa. Kunta ja luottamushenkilöt voivat toimia sillanrakentajina. 

Seuraavaksi ruoditaan lappajärveläisten kuulumista järjestöihin, seuroihin ja yhdistyksiin.

Postauksen kuvat on otettu Tarvolan peuhapäivänä 28.7.2013.

Yhdistyksistä, järjestöistä ja seuroista

Muutamassa blogikirjoituksessa onkin jo sivuttu erilaisten yhdistysten, seurojen ja järjestöjen merkitystä Lappajärvellä. Aktiiviset kyläyhdistykset tiedottavat yhteisistä asioista, kunnostavat yleisiä vapaa-ajanviettopaikkoja ja vetävät tärkeitä hankkeita. Liikuntajärjestöt tarjoavat monipuolisia kuntoilumahdollisuuksia, laadukasta liikuntaan opastamista ja koko kunnalle avoimia urheilutapahtumia. Erilaiset harrasteseurat järjestävät koko perheelle suunnattuja aktiviteetteja ja tarjoavat kuntalaisille arvokkaita mahdollisuuksia verkostoitua samanhenkisten ihmisten kanssa. Kulttuuri- ja kotiseutujärjestöt pitävät huolta arvokkaiden perinteiden säilymisestä ja lisäävät kotiseututietoisuutta ja kulttuuripalveluita. Paikalliset yrittäjäjärjestöt auttavat aloittelevia yrittäjiä verkostoitumaan ja toimimaan yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa. Järjestöt, yhdistykset ja seurat tarjoavat siis suuren määrän tärkeitä palveluita kuntalaisille ja kunnan alueella toimiville tahoille, mutta niiden merkitys on kuitenkin tätäkin laajempi: yhdistys-, järjestö- ja seuratoiminnalla on todellista vaikutusta myös yhteiskunnan rakenteeseen ja aktiivisuuteen.

Robert D. Putnam kirjoitti vuonna 2000 teoksessaan Bowling Alone, että järjestötoiminta, yhdessä tekeminen ja aktiivinen yhdessä harrastaminen sitouttavat ihmistä yhteiskuntaan. Putnamin mukaan yhdysvaltalaiset kuuluivat aiempina vuosikymmeninä lukuisiin paikallisjärjestöihin ja -seuroihin, mutta yhä yksilöityvämpi elämäntapa ajoi ihmiset 1980- ja 1990-luvuilla kauemmaksi yhdistyksistä ja seuroista. Tämä puolestaan johti siihen, etteivät ihmiset enää verkostoituneet. Yhteisistä, paikallisista asioista ei enää välitetty, mikä on suoranaisesti vaikuttanut esimerkiksi laiskempaan äänestyskäyttäytymiseen ja yleiseen yhteiskunnalliseen passivoitumiseen. Paikallisen järjestö- ja yhdistystoiminnan näivettymisellä on ollut Yhdysvalloissa vakavia seurauksia kansallisessakin mittakaavassa: yleinen kiinnostus kansakuntaa koskeviin asioihin on romahtanut ja äänestysprosentti on laskenut hälyttävästi.

Suomessa paikallisyhdistykset, järjestöt ja seurat ovat yhä voimissaan. Viime viikolla Seinäjoella pidetyssä Farmari-näyttelyssä Aisapari kyseli näyttelyvierailta heidän osallistumisestaan järjestöihin ja seuroihin, ja moni ruksasi kyselylomakkeeseen kuuluvansa useampaan järjestöön. Se on hieno asia, ja järjestötoiminnasta on syytä pitää kiinni kynsin ja hampain. Monipuolinen järjestötoiminta opettaa lapset ja nuoret yhdessä tekemiseen ja sitä kautta yhdessä vaikuttamiseen: järjestö-, yhdistys- ja seuratoiminnan voidaan siis katsoa vaikuttavan ennaltaehkäisevästi lasten ja nuorten syrjäytymiseen. Myös moni ikäihminen pysyy aktiivisena seura- ja yhdistystoiminnan ansiosta. Kun ihminen osallistuu, hän kokee myös voivansa vaikuttaa. Lisäksi järjestöt mahdollistavat tärkeää yhteiskunnallista kehitystä: Virtaa Lappajärvelle-hankettakaan ei olisi olemassa ilman aktiivista järjestösektoria, sillä hanketta tukee taloudellisesti yli kymmenen lappajärveläistä järjestöä tai yhdistystä. Tällaisten syiden vuoksi on elintärkeää, että Lappajärvenkin monet seurat, järjestöt ja yhdistykset pysyisivät toiminnallisina.

Monia järjestöjä uhkaa kuitenkin jäsenpula. Kun väestö vähenee ja vanhenee, ovat yhdistykset, seurat ja järjestöt entistä enemmän vanhojen vetäjiensä varassa. Sukupolvenmuutosta ei välttämättä tapahdu lainkaan, ja uusia jäseniä voi olla vaikea saada. Olemassa olevien yhdistysten toiminta saattaa rutinoitua tuttuihin, turvallisiin uomiinsa ja se saattaa lakata kehittymästä. Jotkut vanhat yhdistykset saattavat kuolla pois, koska uusia vetäjiä ei löydy. Yhdysvalloista tuttu kansalaisten ylenpalttinen yksilöityminen ja yhteiskunnan rakenteista eriytyminen on leviämässä myös Suomeen: moni ei jaksa tai ehdi harrastaa, järjestötoiminta ei enää välttämättä kiinnosta, ja ihminen viettää vapaa-aikaansa yhä enenevässä määrin kotona tai vain lähimmän perheen parissa. Uusia järjestöjä ei synny enää yhtä helposti.

Mitä yhdistysten sitten pitäisi tehdä turvatakseen tulevaisuutensa? Tätä kysymystä tullaan pohtimaan tänä syksynä laajemmaltikin. Virtaa Lappajärvelle-hanke on järjestämässä syyskussa ”Yhdistysten ilta”-tapahtumaa, jonka tarkoituksena on saada lappajärveläiset yhdistykset, järjestöt ja seurat verkostoitumaan keskenään. Saman pöydän ääreen toivotaan mahdollisimman runsasta järjestöjen, yhdistysten ja seurojen edustajien kirjoa, ja keskustelunaiheita varmasti riittää uusien jäsenten hankinnasta sukupolvenvaihdokseen ja modernien viestintätapojen kehittämiseen. Tärkeää on pitää yhdistystoiminta vireänä, ja sen puolesta pitää taistella.

Pistäkäähän valmiiksi kalenteriin torstai 26.9.2013 klo 18 – silloin Lappajärvellä on Yhdistysten ilta!     

Tiedonkulusta ja Järviseudun Sanomien merkityksestä

Tällä viikolla jutustelin Karvalan nuorisoseuran talolla erään rouvan kanssa Virtaa Lappajärvelle-hankkeesta. Kerroin hankkeen kohtaamista haasteista, esimerkiksi tiedonkulkuongelmista. Joskus on nimittäin vaikeaa löytää tarvitsemaansa tietoa vaikkapa lappajärveläisistä yrityksistä tai seuroista, joskus mielenkiintoiselta kuulostavasta tapahtumasta kuuleekin vasta liian myöhään. Rouva huudahti hymyillen: ”laita vain kaikki tieto Järviseudun Sanomiin!”

Olen jo jonkin aikaa pohdiskellut Järviseudun Sanomien merkitystä Lappajärvelle ja Järviseudulle ylipäätään. Kun media on viime vuosien varrella siirtynyt entistä enemmän sähköiseen muotoon, on ihailtavaa, että paikallislehtemme tavoittaa yhä valtavan osan Järviseudun asukkaista. Itse en tunne ketään, jonka kotiin ei Järviseudun Sanomia tulisi. Laajan levikin lisäksi Järviseudun Sanomat on aidosti hyvä lehti. Juttujen taso on erinomainen: kun suuret valtakunnalliset lehdet tuottavat hirvittävällä vauhdilla huolimattomastikin kirjoitettuja artikkeleita, Järviseudun Sanomat tarjoaa huoliteltua kieltä ja aidosti alueen asukkaita kiinnostavia juttuja. Lisäksi JS on tavattoman tehokas mainoskanava alueellisille yrityksille ja loistokeino markkinoida alueen tapahtumia. Järviseudun Sanomat on arvokkaampi alueellemme kuin moni meistä ymmärtääkään.

Meillä on loistava paikallislehti. Miksi sitten viestintä ja tiedonkulku takkuaa Lappajärven alueella? Vastaus on yksinkertainen: on liikaa vaadittu, että kerran viikossa ilmestyvän lehden harteille sysätään käytännössä kaikki vastuu alueellisesta tiedottamisesta. Syventävään tiedonkulkuun paperilehti on tehokas, mutta joskus yksittäisen ihmisen voi olla vaikeaa etsiä paperilehdestä juuri sitä tietoa, mitä itse kullakin hetkellä etsii. Kerran luettu ilmoitus saattaa unohtua ja sitä voi olla vaivalloista löytää uudestaan. Haluttu tieto saattoikin löytyä edellisen viikon lehdestä, joka on mennyt jo paperinkeräykseen. Satunnaiset matkailijat eivät myöskään välttämättä tiedä paikallislehden olemassaolosta. Mökkiläisetkin saattavat jäädä lehden tavoittamattomiin. Allekirjoittanut jätti eilen Järviseudun Sanomat vahingossa talon portaille rajuilman raivotessa ulkona. Tänä aamuna lehti oli yhtä löysää mössöä.

Tällaisten syiden vuoksi Virtaa Lappajärvelle-hanke työstää nyt kesäkuukausina nettisivustoa, johon tullaan keräämään keskitetysti Lappajärven kunnan alueen yritys-, seura- ja järjestötiedot, sähköinen tapahtumakalenteri ja karttapalvelu. Kun tietoa tarvitaan, se on helposti saatavilla netissä juuri sillä hetkellä. Sivustosta tehdään mobiiliystävällinen, joten sitä voi käyttää myös älypuhelimella, missä vain, milloin vain. Koska Lappajärven alueen väestö ikääntyy ja moni iäkkäämpi ihminen kokee netin käytön monimutkaiseksi, pyritään sivustosta tekemään mahdollisimman helppokäyttöinen ja ilmeeltään selkeä. Sivuston tavoitteena on paikata sellaisia tiedonkulun aukkoja, joita perinteisen median on haastavaa täyttää. Järviseudun Sanomilla tulee kuitenkin olemaan jatkossakin ratkaiseva rooli tiedonkulussa Lappajärvellä. Kaksi tehokasta, toisiaan tukevaa viestintäkanavaa on parempi kuin yksi.

Uusi nettisivusto lanseerataan alkusyksystä.

"Yhteen hiileen puhaltamisen" haasteista

Lappajärven maisemanhoitohankkeen alkukesän yleisötilaisuudet ovat pian pulkassa. Viime viikolla pidettiin ensimmäinen tilaisuus Kirkonkylän maisematilanteesta Taavintuvalla, ja eilen Pro Agrian Riikka Asunmaa esitelmöi Lappajärven maisema-arvoista ja maisemanhoidon suunnittelusta vuorostaan Itäkylän kylätalolla. Mielenkiintoista alustusta seurasi ajoittain kiivaskin yleisökeskustelu, jota seuratessa jäin pohtimaan "yhteen hiileen puhaltamisen" haasteita Lappajärvellä. 

Virtaa Lappajärvelle-hankkeen on tarkoitus lisätä Lappajärven kunnan alueen toimijoiden välistä yhteistyötä, parantaa tiedonkulkua ja luoda yhteisöllisyyden tunnetta. "Yhteen hiileen puhaltaminen" on meille kaikille tuttu sanamuoto, jolla kuvataan esimerkillistä yhteisöllisyyttä. Lappajärven kohdalla yhteen hiileen puhaltaminen on sitä, että yksittäiset kuntalaiset, kylät, yrittäjät, seurat, järjestöt ja kunnan tahot kokisivat, että he yhdessä pyrkivät vaikuttamaan yhteisiin asioihin positiivisella tavalla. Yhteisöissä ja yhdessä tekemisessä on voimaa. Tarvitsemme "me"-henkeä, jonka avulla on hyvä lähteä kohtaamaan suuriakin yhteiskunnallisia haasteita. Yhteen hiileen puhaltamisessa mielikuvillakin voi olla suuri merkitys: me suomalaiset koemme yhteenkuuluvuutta esimerkiksi kansainvälisten urheilutapahtumien aikana, eivätkä satojen kilometrien etäisyydet tai erilaiset asuinympäristöt merkitse silloin mitään. Olemmehan kaikki suomalaisia. 

Itäkylä on loistava esimerkki siitä, mitä yksittäisen kylän sisäisellä yhteen hiileen puhaltamisen kulttuurilla voi saada aikaan: upea kylätalo komeilee kauniisti hoidetulla rannalla, kylällä on hienot nettisivut, tiedonkulku kyläläisten välillä toimii. Tähän pitäisi muidenkin kylien pyrkiä. On kuitenkin tavallista, että pienissä yhteisöissä yhteen hiileen puhaltaminen osoittautuukin haasteelliseksi. Yksittäiset riitaäänet pääsevät kuulumaan selkeämmin ja eripuraa voi syntyä pienistäkin asioista. Joskus taakkana ovat myös edellisten sukupolvien väliset kiistat, jotka kulkevat ajan saatossa mukana. Se on luonnollista, mutta valitettavaa. 

Pienillä paikkakunnilla ei pitäisi olla varaa eripuraisuuteen. Kun väestö vähenee maaseudulla, olisi yhä tärkeämpää pystyä panostamaan laajempaan alueelliseen kehitykseen yhteisvoimin. Aktiivinenkaan kylä ei pärjää yksin. Pienet kylät tarvitsevat tukea laajemmasta kokonaisuudesta: toisista kylistä, seuroista ja järjestöistä ja kunnista. Puhun kunnista monikossa, sillä kuntauudistuksen myötä tullee yhä selkeämmäksi, että meidän on pystyttävä tulevaisuudessa ajattelemaan entistäkin laajemmin ja alueellisemmin. Kuntarajaan tuijottaminen on eilispäivän asia jo nyt, kun puhutaan esimerkiksi matkailun kehittämisestä. Alueelliset toimijat on saatava puhaltamaan yhteen hiileen. 

Luonnollista on, että kun puhutaan laajemmista alueellisista kokonaisuuksista, joihin kuuluu monen monta toimijaa, erimielisyyksiltä ei voi koskaan täysin välttyä. Eri tahoilla on erilaisia intressejä. Näistä voi syntyä hankaliakin tilanteita. Eilen Itäkylän kylätalolla ottivat yhteen kyläläiset ja Lappajärven kunnan edustajat. Tällaisissa tilanteissa olisi tärkeää muistaa, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. Asioiden selvittämisen on pakko perustua molemminpuoleiseen kunnioitukseen ja toisen osapuolen kuuntelemiseen: muuten riitojen setviminen aiheuttaa vain kurjia tunteita kaikissa osapuolissa. Keskustelun on oltava rauhallista ja rakentavaa, siitäkin huolimatta, että pöydällä olevat asiat saattavat kuumentaa tunteita. Jos asioita ei saada puhumalla selvitettyä, tulee intressejä ajaa virallisia teitä pitkin. Päätöksenteon hitaus voi olla turhauttavaa, mutta ainakin asiat saadaan silloin päätetyksi. On kaikkien etu, että vuoropuhelu pysyy asiallisena ja keskusteluyhteys säilyy. 

Eilisen tilaisuuden jälkeen seurailin kylätalon rannalla leikkiviä lapsia. Ilma oli tyyni ja lämmin. Pohdin erään tilaisuuteen osallistuneen itäkyläläisen kanssa sitä, kuinka hankalaa varsinkin kylien välisen yhteisöllisyyden edistäminen on Lappajärvellä, kun järven rannan toiselle puolelle on niin vaikea huutaa. Yhteen hiileen voi kuitenkin puhaltaa, vaikkei kaikesta oltaisikaan samaa mieltä. Meidän on löydettävä yhteisiä intressejä ja kuunneltava toisiamme. Muita vaihtoehtoja ei ole.

Lappajärven maisemanhoitohankkeen viimeinen alkukesän yleisötilaisuus pidetään tänään Karvalan nuorisoseuran talolla klo 18 alkaen.

Maisemasta ja yhteisöllisyyden tärkeydestä

Sain viime viikolla sähköpostia huolestuneelta lappajärveläiseltä. Asia koski Ylipään uimarantaa: kirjoittaja kertoi rannan olevan todella pahasti kaisloittunut. Juuri tämä uimapaikka on erittäin suosittu sekä lappajärveläisten että alajärveläisten keskuudessa, ja miksei olisikaan. Ranta on matala ja hiekkapohjainen, ja sijainti kaikin puolin mitä mainioin. Siksi rannan huono kunto onkin erityisen valitettava. Uimapaikat ovat tärkeitä niin kuntalaisille kuin matkailijoillekin, ja rannoista huolehtimalla meillä on mahdollisuus vaikuttaa sekä omaan viihtyvyyteemme että koko Lappajärven imagoon. 

On kuitenkin haasteellista pitää maisemaa kunnossa, eikä ketään kannata ryhtyä syyttelemään. Ylipään ranta ei suinkaan ole ainoa kunnostusta kaipaava maisema tai vapaa-ajan kohde Lappajärvellä.  On tosiasia, että maalaismaisema on kokonaisuudessaan muuttunut, ihmiset vähentyneet ja laiduntava karja suurilta osin kaikonnut. Rannat ovat pusikoituneet ja järvimaisema piiloutuu. Siksi tarvittaisiin entistä enemmän yleistä valppautta ja kyläyhteisöjen aktiivisuutta, jotta maisemat pysyisivät kunnossa - mutta tämä ei ole mikään itsestäänselvyys. Väestömäärältään pienenevät kylät nojaavat vahvasti tiettyjen, usein ikääntyvien porukoiden aktiivisuuteen. Kun talkooporukoita on nykyisin vaikeaa saada kasaan ylipäätään, olisi epärealistista olettaa vuodesta toiseen samojen ihmisten pystyvän ylläpitämään erinäisiä vapaa-ajan alueita, joita saattaa olla pienellä alueella useitakin. Parikin välivuotta maisemanhoidossa saattaa hankaloittaa tilannetta niin, että seuraavana vuonna pikkutalkoot eivät enää riitäkään alueen siistimiseksi. 

Lappajärven maisemanhoitohanke on ollut lähiaikoina runsaasti julkisuudessa. Hanke pyrkii kartoittamaan ja suunnittelemaan Lappajärven maisemia siten, että pääsisimme eroon rantojen pusikoitumisesta ja järvimaiseman hautautumisesta pajukoiden taakse. Hanke puhuu sekä arvokkaan kultuurimaiseman säilyttämisen puolesta että käytännön toimista, joilla Lappajärvestä saisi entistä viihtyisämmän. Mutta suurin vastuu rantojen ja muiden arvokkaiden alueiden kunnostamisesta valuu silti kyläyhteisöjen harteille. Se on raskas taakka kannettavaksi aikana, jolloin yhä useammat yksittäiset ihmiset ovat vieraantuneet yhteisöllisyydestä. 

Kun puntaroimme asuinympäristömme viihtyisyyttä, tai kun löydämme maisemasta ongelmakohtia, mieleemme nousee helposti kysymys: "kuka tästä vastaa?". Tärkeämpää olisi kuitenkin kysyä: "mitä minä voin tehdä asian hyväksi?"

Lappajärvi-logosta, Lappajärven valttikorteista, ja kukkivista omenapuista

No niin, nyt on Lappajärvi-logo valittu! Erinäiset tiedotusvälineet ja Virtaa Lappajärvelle-hankkeen Facebook-sivu ovat jo tätä rummutelleetkin, mutta mainittakoon vielä kerran, että avoimen logosuunnittelukilpailun voitti Elina Ketola. Elina on kotoisin Lappajärven Itäkylästä ja asuu nykyisin Tampereella. Voittajalogon valitsi viime viikon maanantaina Virtaa Lappajärvelle-hankkeen ohjausryhmä, joka kävi lävitse kaikki 52 kisaan saapunutta logoehdotusta. Olipa muuten monta hyvää ehdotusta mukana! Elinan logo kuitenkin valikoitui voittajaksi nopeasti. Ohjausryhmässä keskustelimme siitä, millainen paikka Lappajärvi oikeasti on, ja mikä täällä on ainutlaatuista. No meillähän on vaikka mitä, mutta erityisiä valtteja ovat järven ja kauniin luonnon lisäksi turvallisuus ja tunnelmallisuus. Lappajärvi on hyvä ja rauhallinen paikka elää ja yrittää. Näitä Lappajärven piirteitä Elinan suunnittelema logo kuvasi ohjausryhmän mielestä kaikista parhaiten.

Nykyisin on yhä harvinaisempaa, että ihminen syntyy, opiskelee, työskentelee ja viettää eläkepäiviään yhdessä ja samassa paikassa. Elämä on hektisempää, opiskelut ja työt vievät paikkakunnalta toiselle, ja etätyöt ja uudenlaiset ammatit mahdollistavat monelle sen, ettei asuinpaikan valinta ole välttämättä enää täysin riippuvainen työpaikan sijainnista. Ihmiset arvostavat yhä enemmän asuinpaikassaan tietynlaista idyllisyyttä, viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Siksi meidänkin olisi hyvä ajatella Lappajärveä nimenomaan sellaisena asuinpaikkana, jonka ihminen tietoisesti valitsee itselleen. Meillä on hurjasti potentiaalia sellaiseksi paikkakunnaksi, jossa viihtyvät kuntalaisten lisäksi yhä enenevässä määrin lomalaiset ja matkailijat. Peruspalvelut meillä on kunnossa, harrastustoimintaa löytyy, ja yrittäjyys on arvossaan.

Lappajärvi on ollut jo jonkin aikaa muuttotappiokunta, ja ehkä yksi syy siihen on yleinen asenne. Liian helposti ajattelemme, ettei pienellä paikkakunnalla ole ihmiselle tarpeeksi tarjottavaa. Asenne pitäisi kääntää päälaelleen: nykyihmisen kiireisessä elämässä suurimmaksi valttikortiksi voi nousta rauhallisuus, tuttuus ja turvallisuus. Asennemuutos on itsestä kiinni: kun valitsee nähdä lähipiirissä hyviä asioita, ne muuttuvat aidosti elämää koskettavaksi todellisuudeksi. Asennemuutos on myös tarttuvaista sorttia. Kun uskallamme ajatella positiivisesti, muutkin korjaavat asennettaan.

Nyt on muuten oiva aika ihailla Lappajärvellä upeasti kukkivia omenapuita. Suosittelen kaikille hakeutumista kukkivan omenapuun juurelle. Ummista silmät hetkeksi, nauti ihanasta kukkien tuoksusta ja kuuntele mehiläisten ja kimalaisten pörinää. Yhdessä lappajärveläisessä omenapuussa on hurjasti elämää, jos sen ehtii kaiken kiireen keskellä huomata. Tällaisista pienistä palasista koostuu elämän kauneus. Jos omenapuuta ei löydy omasta pihasta, pyydä vaikka naapurilta oksa maljakkoon. 

Kevät tuli!

Pahoittelut blogin hiljaiselosta! Virtaa Lappajärvelle-hankkessa on vietetty kiireisiä aikoja. Ollaan käyty Pohjanmaan Suurmessuilla, järjestetty tarjouskilpailua hankkeen viestintäkokonaisuuden toteuttamiseksi, suunniteltu kaikenlaista uutta ja mielenkiintoista, päivitetty Lappajärven Kesä-vihkosta uusine palveluhakemistoineen, ja koottu yhteen mahtava valikoima avoimen suunnittelukilpailun kautta lähetettyjä ehdotuksia uudeksi Lappajärvi-logoksi. Ja kevätkin tuli kaiken kiireen keskellä!

Lappajärvi on muuten todella kaunis keväällä. Puut jo vihertävät, kuovien pulppuileva laulu kaikuu päivien jatkuvasti pidetessä, järvi siintää nyt sinisempänä kuin sitä ehti talven aikana muistaakaan. Tästä on hyvä suunnata ajatukset tulevaan, aktiiviseen kesäkauteen!

Lankalauantai-iltana...

Tarvolanniemellä sytyteltiin pääsiäiskokkoa lankalauantai-iltana iloisissa merkeissä. Kokosta nauttivat niin lapset kuin lapsenmielisetkin.

Noidat ja trullit saivat kyytiä!

Kuvat: Tiia Van Meter

Museolla, ja ajatuksia Lappajärvestä turistikohteena

Museorakennus on viehättävä, vaikuttava kokonaisuus. Ja ne näkymät! Täällä kelpaisi muuten vaikka hiihdellä kauniissa kevätauringon lämmössä.

Pohdin viikonloppuna Lappajärveä matkailukohteena. Meillä on jo paljon kaikenlaista: kylpylätoimintaa Kivitipussa, golfia upeissa Nykälänniemen maisemissa, ja mahdollisuuksia vaikkapa erämatkailuun. Mutta potentiaalia Lappajärvellä olisi muuhunkin. Järveä voisi nimittäin hyödyntää turistikohteena enemmänkin. Onneksi m/s Veannetar pääsee tulevana kesänä taas vesille, entistä ehompana ja kauniisti kunnostettuna.  Meillä voisi lisäksi olla vaikkapa kanootti- tai kajakkivuokrausta, surffausta, tai uintileirejä. Soutamisella on Lappajärvellä pitkät perinteet - niitäkin voisi hyödyntää. Uimarantojen kunnostamisesta ja uintimahdollisuuksien paremmasta tiedottamisesta on ollut Virtaa Lappajärvelle-hankkeen Facebook-sivullakin puhetta. Järvessä on potentiaalia. Se vain pitää valjastaa käyttöön!

Teksti ja kuvat: Tiia Van Meter

Rantatunnelmia

"Lappajärvi on kuulunut elämääni jo noin 50 vuotta, pääasiassa kesänviettopaikkana, mutta muutama joulukin on mökillä vietetty ja kevättalvisella jäällä on ollut ihana hiihdellä auringonpaisteesta nauttien. Muuttavien kurkien äänet kuulostavat erityisen riemukkailta ja sydäntä pakahduttavilta, kun kevättalvella saa järven rannalla niitä kuulla."

"Oheisena valokuvia mökkirannastamme. Lappajärvi on mielestäni varsin "kalevalainen" järvi - mystinen, alkukantainen, salaperäinen, rauhaisa ja välillä raivokas, nostalginen ja rauhoittava."

"Viime kesänä hankimme Vienan Karjalasta tevatun puuveneen, jonka nimesimme Vienaksi. Oi miten ihanalta kuulostaa laineiden liplatus sen kylkiä vasten ja miten juhlallista oli ensimmäistä kertaa laskea vene Lappajärven syleilyyn!"

"Valitettavasti monin paikoin ovat järvimaisemat peittymässä pajukoitten ja risumetsien taakse. Järveä kiertävien teiden ja veden välistä olisi kaikki ojarisukot perattava ja autiot, ja jo luhistuneetkin rakennusröttelöt purettava yleisilmeen parantamiseksi - saataisiin ryysyrantamainen vaikutelma monilta kyliltä pois ja parannettua kauniin järven rantanäkymiä hyvin hoidetuiksi ja viihtyisiksi kylämiljöiksi. Olisi viihtyvyyden kannalta myös tärkeätä, että vilkkaimmin liikennöidyille tieosuuksille saataisiin kevyen liikenteen väyliä, jotta myös jalankulku ja pyöräily olisi turvallisempaa ja helpompaa."

Kuvat ja teksti: Marja Kallio-Packalén

Virtaa Lappajärvelle-blogi kiittää Marja Kallio-Packalénia ihanista kuvista ja kauniista tekstistä, ja kyselee nyt lukijoilta, miten voisimme yhdessä myötävaikuttaa järvimaiseman parempaan hoitoon. Löytyisikö meiltä tarpeeksi tahtoa talkoohommiin? Mitkä ranta-alueet tulisi viihtyvyyden kannalta siistiä ensimmäisenä? Huomio kevyen liikenteen väylistä on myös erittäin osuva. Pyörällä kulkee moni ajotien varrella - pelottaako koskaan?

Avataan keskustelua näistä aiheista Facebookissa!

Kaunis, kevättalvinen Lappajärvi

Maaliskuu on jo huomenna. Kuuntelikohan kukaan muu eilen saapuvan kevään ääniä? Räystäiltä tippuvaa vettä, talitiaisten laulua. Etelässä tintit laulavat kiireellä ti-tyy, mutta Lappajärvellä ne jaksavat vielä helkäyttää kauniisti ti-ti-tyy.

Hanki näyttää tähän aikaan vuodesta huokoiselta. Ja suomalaisen kevään taivaansininen on yksi kauneimmista väreistä. 

Moottorikelkkailijoiden jälkiä kulkee ristiin rastiin järven jäällä. Ja pupujussien, tietenkin.

Kevät on Lappajärvellä ihanaa aikaa, vaikka tulevana viikonloppuna sää taas kylmeneekin. Luonto heräilee pikkuhiljaa, kuten me ihmisetkin.

Teksti ja kuvat: Tiia Van Meter